Liikennevirasto huolehtii valtaosasta Suomen vesitieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Liikenneviraston ylläpitämiä rannikkoväyliä on yhteensä noin 8 200 km ja sisävesiväyliä 8 000 km eli yhteensä noin 16 200 km, joista kauppamerenkulun väyliä on noin 3 900 km. Kaikkiaan on kartoille merkittyjä yleisiä kulkuväyliä Suomessa yhteensä noin 19 500 km, joilla väylillä on merenkulun turvalaitteita (majakoita, poijuja, viittoja, linjatauluja jne.) kaikkiaan yli 33 000 kpl, joista Liikenneviraston ylläpitämiä noin 25 000. Saimaan järvialueelta merelle johtavan Saimaan kanavan lisäksi väylästöön kuuluu 33 muuta sulkukanavaa.

Väylänpidossa otetaan huomioon niin kauppamerenkulun kuin muunkin vesiliikenteen tarpeet. Toiminnan pääpaino on väylästön ylläpidossa. Liikenneviraston varsinaisen väylänpidon menot ilman jäänmurtoa ja merenmittausta olivat vuonna 2008 noin 32 milj. euroa, josta summasta investointien osuus oli n. 6 milj. euroa. Väylien ylläpidon kokonaismenoista noin kaksi kolmasosaa kohdentui rannikon kauppamerenkulun väyliin. Rannikon kauppamerenkulun väylänpidosta ja jäänmurrosta aiheutuvat kustannukset katetaan väylämaksuilla. Vuonna 2008 väylämaksun toteutunut kustannusvastaavuus oli 123,6 %.

Väylästön kehittämisohjelma

Liikennevirastossa pitkän tähtäimen kehittämisohjelman rahoituspäätösten perustaksi on laadittu Meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelma 2007 - 2016. Ohjelmassa on tarkasteltu pääasiassa kauppamerenkulun väyliä. Ohjelma perustuu satamille, varustamoille, teollisuuslaitoksille sekä maakuntaliitoille suunnattuun tarvekyselyyn, ja tarpeiden pohjalta laadittuun väyläkohtaiseen kannattavuustarkasteluun. Ohjelma on suuntaa antava, ja sitä päivitetään tarpeiden muutokset ja rahoituspuitteet huomioiden. 
Kauppamerenkulun väylien kehittämisinvestoinneissa on useimmiten kysymys väylien syven-tämisestä kuljetustaloudellisen kannattavuuden perusteella. Hankkeet liittyvät usein satamaan tai tuotantotoimintaan liittyvään laajempaan kehittämishankkeeseen. Väylähankkeet tukevat suoraan tuotantotoimintaa ja ulkomaankaupan kilpailukykyä alentuneina yksikkökuljetuskustannuksina.
Olemassa olevien väylien kunto pyritään takaamaan tietyllä vuosittaisella, väylien kunnostukseen ja perusparannukseen käytettävällä määrärahalla, suuruusluokaltaan n. 2 - 4 milj. euroa/vuosi.