Omalla veneellä ulkomaille

Seuraavassa on lyhyesti sellaisia asioita, joihin veneen päällikön on kiinnitettävä huomiota ulkomaanmatkaa suunnitellessaan. Tietoja voi täydentää Internetistä tai hankkimalla tarjolla olevia oppaita ja satamakirjoja.

Reitti- ja matkasuunnitelma

Reitti- ja matkasuunnitelma tulee laatia erityisen huolellisesti, kun valmistellaan omalla veneellä lähtöä ulkomaille. Matkasuunnitelmaa laadittaessa tulee tutustua kirjallisuuden ja matkailuesitteiden välityksellä etappisatamiin sekä näiden nähtävyyksiin ja hintoihin. Näin menetellen voidaan myös arvioida viipymisajat eri satamissa ja arvioida niiden soveltuvuutta mahdollisiin miehistön vaihtoihin.
 

Vallitsevat tuulet, vuorovesi, virtaukset, kanavien liikenne yms. on selvitettävä etukäteen yllätysten välttämiseksi. Reitti tulee suunnitella siten, että polttoaine ja talousvesi riittävät jokaisella etapilla. Polttoaineen saantipaikat on mainittu yleensä satamaselosteissa, samoin muut veneen, purjeiden tai moottorin huoltomahdollisuudet.
 

Voimassa olevien sääennusteiden tietäminen ja niiden huomioon ottaminen matkasuunnitelmissa on jokaisen huolellisen ja vastuunsa tuntevan vesillä liikkujan velvollisuus.
 

Päällikön velvollisuus on tietää kulloisellakin vesialueella vallitseva käytäntö ja nopeimmat tavat avun hälyttämiseksi ja saamiseksi. Järjestelmät vaihtelevat jonkin verran eri puolilla, mutta ainakin rannikon läheisyydessä on VHF 16 se kanava, jolta apua kannattaa ensimmäiseksi pyytää. Myös matkapuhelimella on apua saatavissa rannikon läheisyydessä, mutta kauempana on turvauduttava satelliittipuhelimeen tai MF- tai HF-radioon.
 

Matkapuhelinta käytettäessä korvataan ulkomaanliikenteen tunnus +merkillä. Luotettavin yhteydenpitoväline alusten välillä on edelleenkin VHF-radiopuhelin. Yhteydenpidosta kotimaahan on sovittava etukäteen. Yleensä tulee halvimmaksi käyttää yleisöpuhelimia.

Kotimaahan on myös jätettävä ohjeet siitä, miten veneeseen saadaan yhteys ja miten vene voidaan tunnistaa. VHF-radiopuhelin tulee olla varustettu DSC-laitteella, jotta sitä voitaisiin käyttää uudessa digitaaliselektiivijärjestelmässä (GMDSS).

Miehistö

Melkein poikkeuksetta aluksen päälliköltä vaaditaan nykyään kansainvälinen huviveneenkuljettajan pätevyyskirja. Koko miehistön tulisi olla riittävän osaavaa. Miehistön lukumäärä on mitoitettava matkan pituuden ja suunnitellun vuorokausirytmin mukaiseksi. Sään odottamattoman huononemisen vaikutus miehistön suorituskykyyn pitää ennakoida. Jos käytetään vaihtomiehistöä, on vaihtosatamat ja aikataulu sovittava riittävän ajoissa etukäteen.
 

Schengen-sopimus on Suomen osalta astunut voimaan 25.3.2001. Tämän johdosta Suomen kansalaiselle riittää toiseen Schengen-maahan saavuttaessa kuvallinen virallinen henkilötodistus (ei Kela-kortti tai ajokortti), passia kuitenkin suositellaan.
 

Vene
 

Vene on syytä käydä perusteellisesti läpi sen ollessa telakoituna.

Matkalle on otettava mukaan työkaluja ja tärkeimpiä mukana pidettäviä varaosia mahdollisia korjauksia varten. Moottorin maahantuojalta saa tiedot ulkomaisista edustajista. Erilaisten adapterien hankkiminen on viisasta.
 

Polttoaineen saanti ei yleensä ole ongelma, vaikka Baltian maissa ja Venäjällä on polttoaine usein matkan takana. Ulkomaiset nestekaasupullot eivät useinkaan ole suoraan meidän laitteisiimme kytkettävissä. Tämä koskee sekä paineenalennusventtiilejä että letkujen paksuuksia.
 

Matkan suuntautuessa Itämeren ulkopuolelle on syytä vakavasti harkita pelastuslautan hankintaa. Katsastusmääräysten mukainen määrä laskuvarjoraketteja on suuremmilla merillä täysin riittämätön.
 

Venekirjastoon on syytä liittää matkaa koskeva tietokirjallisuus. Varaa kunnon lokikirja matkaan. Lokikirjaa on syytä pitää jo senkin takia, että se tarvittaessa käy todistusaineistona. Merikarttojen ylivanhat käyttäjältä-käyttäjälle -kappaleet on syytä jättää maihin vanhenemaan. Vuosittain ilmestyvä The Macmillan Reeds Nautical Almanac sisältää olennaisimmat, päivitetyt tiedot radionavigoinnista (mm. yli 3600 waypoint-koordinaattia), vuorovesistä ja -virroista, rannikkoradioasemista, säätiedotuksista, meripelastuksesta sekä vierassatamista lähestymisohjeineen sekä palvelu- ja yhteystietoineen ym. Toinen vastaava teos on The Sail and Power Nautical Almanac, joka ilmestyy joka toinen vuosi. Tämän tiedot yltävät Gibraltarille asti.
 

Kustannusarvio
 

Kustannuslaskelma matkan menoista on syytä laatia matkasuunnittelun yhteydessä. Kustannusarvioinnissa on otettava huomioon ainakin seuraavat tekijät: ruoka, polttoaine, veneen huoltokulut, satamamaksut, kanavamaksut, mahdolliset yllättävät korjauskulut, merikartat ja pilottikirjat, mahdollinen telakointi, taksit, junat, pääsymaksut yms., veneeseen mahdollisesti tarvittava lisävarustelu ennen matkaa, mahdolliset miehistön vaihtokulut ja vakuutusmaksut.
 

Kohdemaan valuuttamääräyksistä on varmistuttava etukäteen. Euron käyttöön otto on helpottanut valuutta-asioissa. Maksuvälineiksi soveltuvat turvallisimmin matkashekit ja luottokortit. Pienehköt määrät maakohtaista valuuttaa, myös kolikoita, on varattava etukäteen. Luottokortit eivät aina kelpaa pienillä paikkakunnilla.
 

Vakuutukset
 

Miehistöllä ja veneellä on syytä olla riittävä vakuutus. ETA- ja EU-sopimusten myötä sosiaaliturva on voimassa Euroopan talousyhteisön alueella. Asioiden mutkattomaan sujumiseen tarvitaan passi sekä Kelasta saatava maksuton eurooppalainen sairaanhoitokortti.
 

Erillinen matkavakuutus on nopein ja varmin turva. Veneen vakuutus on oman vakuutusyhtiön kanssa neuvoteltava kuntoon ja tarvittaessa on otettava sopivat lisävakuutukset. Näin on useimmissa tapauksissa, jos poistuu Itämeren alueelta. Mahdollisen onnettomuuden sattuessa on otettava mahdollisimman pian yhteys omaan vakuutusyhtiöön toimenpiteitä varten. Muista lokikirjan tärkeys tässäkin tilanteessa!
 

Passintarkastus ja tulliselvitys
 

Euroopan yhdentyessä ovat veneilijöitä koskevat määräykset monilta osin muovautuneet samoiksi Euroopan maissa, joskin selviä erojakin on. Schengen-sopimus helpottaa liikkumista sopimuksen allekirjoittaneiden maiden kansalaisten osalta. On huomattava, että kaikki EU-maat eivät ole Schengen-maita eivätkä kaikki Schengen-maat EU-maita. Erityisesti EU:n ulkopuolisissa maissa on erilaisia käytäntöjä mm. luotsauksen, tullauksen, satamiin sisään kirjoittautumisen, kiellettyjen alueiden ja maassa sallitun oleskeluajan suhteen.
 

Hankaluuksilta välttyy parhaiten varustautumalla ennakkoon mahdollisimman perusteellisesti.
 

Suomessa sekä Suomen kansalainen että ulkomaalainen saa tulla maahan ja poistua maasta pääsääntöisesti vain passintarkastuspaikkojen kautta.
 

Passintarkastus tilataan radiolla tai puhelimella suoraan merivartioasemalta. Kutsukanava on VHF 68 (varalla VHF 16). Tilaus tulee oman ajan säästämiseksi tehdä tuntia ennen tarkastukseen tuloa. Passintarkastuspaikat toimivat ympäri vuorokauden. Suositeltava asioimisaika on kello 8-20.
 

Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät Rajavartiolaitoksen esikunnan julkaisusta ”Huvialusten passintarkastus Suomessa” ja internet-sivulta www.raja.fi
 

Ennen ulkomaanpurjehdusta on syytä perehtyä etukäteen paitsi kotimaan myös kohdemaan tullimääräyksiin. Tiedot kotimaan määräyksistä saa tullihallituksen julkaisusta ”Tullimääräyksiä matkustajille” ja Internet-sivulta www.tulli.fi.
 

Liputuksesta ulkomailla
 

Itämeren ulkopuolisissa maissa eivät veneilijät, eivätkä aina viranomaisetkaan, tunnista suomalaisen veneily-yhdistyksen lipusta sen osoittamaa kansallisuutta puhumattakaan siitä, että tuntisivat erikoislippumme virallisen aseman kansallislippuun rinnastettavana lippuna. Näillä alueilla veneiltäessä suositellaan käytettäväksi perälippuna Suomen lippua. Pohjoismainen käytäntö on liputtaa purjehduskaudella klo 8-21 välisenä aikana ja aina kulussa oltaessa.
 

Vieraan maan satamaa lähestyttäessä, viimeistään laituriin kiinnityttäessä, nostetaan maston oikeanpuoleisen saalingin alle tai vastaavaan paikkaan kohteliaisuuslippuna isäntämaan lippu. Muita lippuja tai viirejä ei saa olla samanaikaisesti samassa nostimessa. Missään maassa ei katsota suopeasti venettä, jossa maan lippu on asetettu vieraan maan lipun alapuolelle.