Vuoden 2005 alusta tuli Suomen aluevesillä voimaan täydellinen käsittelemättömän käymäläjätteen päästökielto (alusjätelaki, 300/1979 ja alusjäteasetus, 435/2000). Käymäläjätteen voi edelleen laskea mereen vain, mikäli etäisyys lähimmästä rannasta on 12 mpk.

Veneet, joissa on wc, tulee varustaa septitankilla ja tankin imutyhjennysjärjestelmällä. Vaihtoehtoina käyvät edelleenkin perinteinen kemiallinen käymälä tai kompostoiva käymälä.

Septitankki on veneilijän ympäristöteko

On jokaisen vesilläliikkujan oman edun mukaista, että käymäläjätteet eivät pilaa vesistöjämme. Veneen muuttaminen imutyhjennyskelpoiseksi eli septitankin asentaminen ei ole vaikeaa eikä kallista. Ja kun imutyhjennyksen kerran oppii, se on yhtä helppoa kuin polttoainetankin täyttäminen!

Septitankki eli käymäläjätevesisäiliö

Veneen käymäläjätevesisäiliötä kutsutaan septitankiksi. Septitankkiin johdetaan kiinteä ja nestemäinen käymäläjäte väliaikaisesti. Septitankki tyhjennetään imupumpun avulla. Jos septitankkijärjestelmän rakentaminen vanhaan veneeseen on vaikeaa esimerkiksi tilanpuutteen takia, vaihtoehtoina ovat mm. kemiallinen ja kuivakäymälä. Ne tyhjennetään maissa oleviin vastaanottosäiliöihin. Lisäksi retkisatamissa on yleensä käymälät. Veneessä voi myös olla astia, jonka sisällön voi hävittää ympäristöystävällisesti maissa. Tarpeiden tekeminen veneen laidan yli ei ole asiallista käytöstä.

Millainen käymäläjärjestelmä veneessä pitää olla?

Imutyhjennysjärjestelmä tarkoittaa, että veneen septitankki (käymäläjätevesisäiliö, johon jäte wc-pöntöstä johdetaan) on varustettu imutyhjennyslaitteella, jolloin tankki tyhjennetään imutyhjennyslaitteella kansihelan kautta maissa olevaan säiliöön tai viemäriin. Tätä järjestelmää käytetään silloin, kun veneessä on vesi-wc.

Imutyhjennysjärjestelmä ei ole monimutkainen rakentaa. Vaikein ratkaistava ongelma on tilakysymys, jos veneessä ei vielä ole septisäiliötä, joka vie oman tilansa. Septisäiliön koon täytyy myös olla suhteessa siihen, kuinka monta ihmistä käymälää yleensä käyttää ja miten pitkiä matkoja tehdään.

Laki ei määrää ketään rakentamaan veneeseen käymälää, jos ilman sitä on pärjätty tähänkin saakka. Laki määrää vain, ettei käymäläjätevettä saa laskea veteen. Ellei veneeseen kerta kaikkiaan saa rakennettua imutyhjennysjärjestelmää, saattaa siellä olla tilaa kemialliselle tai kompostoivalle käymälälle, joita niitäkin veneisiin rakennetaan.

Tietoa imutyhjennyspaikoista

Pidä saaristo siistinä ry pitää nettisivuillaan listaa imutyhjennyspaikoista. Veneiden käymäläjätteiden imutyhjennysverkostoa on myös selvitetty koko maan laajuisesti Suomen ympäristökeskuksen monisteessa 285 ”Veneiden käymäläjätteiden tyhjennysverkoston kehittäminen” (Löfgren ja Bäckström, 2003) ja Saaristomeren alueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monisteessa 8/2003 (Bäckström). Molemmat julkaisut ovat myös Internetissä ympäristöhallinnon sivuilla www.ymparisto.fi/julkaisut