|
|
Russarö Valomajakan tarve Hangon Russarön saarelle ilmeni 1800-luvun alussa, kun Venäjän meriministeriö totesi alueella tapahtuvan liiaksi haaksirikkoja. Erityisesti Jussarön alueen magneettiset häiriöt aiheuttivat jopa mailin heittoja laivojen kursseihin. Niinpä vanhan tunnusmajakan kattorakennelma purettiin ja tilalle rakennettiin puinen lyhtyrakennus. Heiveröistä tornia vahvistettiin tukirakentein ja kesällä 1838 uusi valolaitteisto asennettiin paikoilleen. Krimin sodan yhteydessä vuonna 1854 Russarön majakkatorni purettiin ja linssistöt kuljetettiin turvaan. Sodan jälkeen saatiin lupa uuden kivisen majakan rakentamiseen. Vuonna 1863 valmistui viisikerroksinen kivimajakka, joka on pystyssä vieläkin. Samassa yhteydessä saaren majakkamestari ja kolme majakanvartijaa saivat oman puisen punaiseksi maalatun asuinrakennuksen, jossa oli viisi huonetta ja iso pakaritupa. Russarön majakan valolaitteistossa oli yksi Suomen ensimmäisiä Fresnelin linssistöjä. Uusi linssistö vahvisti valon niin, että se näkyi peräti 12 meripeninkulman päähän. Valon merkitys oli erityisen tärkeää 1870-luvulla, jolloin Hangosta tuli Suomen ensimmäinen talvisatama. Vuonna 1877 tornin viereen pystytettiin signaalimasto ja 1884 hankittiin sumutykki. Sillä ammuttiin sumussa kaksi laukausta aina viidentoista minuutin välein.
|
|
|
|
RussaröSijainti: 59 46,0 N 22 57,1 E Rakennusvuosi: 1949,1951 Valon korkeus: 34,2 m Valon kantomatka: 16,8 M
|
|
 |
|